Sydän- ja verisuonisairaudet

Tyypin 2 diabeetikolla on suuri alttius sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Riski saada esim. sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö suurenee jopa 2–4-kertaiseksi. Riski on itse asiassa yhtä suuri kuin ei-diabeetikolla, jolla on jo ollut sydäninfarkti. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat pääsyy diabetesta sairastavien ennenaikaiseen kuolemaan. Kyse on siis vakavasta asiasta.

Tyypin 2 diabeteksen hoito ei ole vain kohonneen verensokerin hoitamista, vaan hoidossa tulee huomioida kaikki sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijät. Hyvä uutinen on, että tehokkaalla hoidolla sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät ja moneen vaaratekijään voit vaikuttaa paljon myös elintavoillasi.

Vaaratekijöitä ovat:

  • ylipaino
  • veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
    (korkea LDL-kolesteroli, matala HDL-kolesteroli, korkea triglyseridi)
  • korkea verensokeri
  • kohonnut verenpaine
  • tupakointi
  • perimä.

Diabeettinen munuaissairaus (nefropatia)

Pitkään koholla ollut verensokeri voi aiheuttaa muutoksia munuaisissa, ja näiden muutosten seurauksena munuaisten toiminta heikkenee. Ensimmäinen merkki on valkuaisaineiden vähäinen erittyminen virtsaan (mikroalbuminuria). Sairauden edetessä valkuaisaineiden erittyminen virtsaan lisääntyy ja lopulta munuaisten kyky käsitellä kuona-aineita häiriintyy pysyvästi (munuaisten vajaatoiminta).

Diabeettinen munuaissairaus on nykyisin Suomessa yleisin munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon johtava sairaus. Nefropatian kehittymisen tärkeät vaaratekijät ovat:

  • korkea verensokeri
  • kohonnut verenpaine
  • tupakointi
  • perinnölliset tekijät.

Valkuaisaineiden erittymistä virtsaan tulee seurata säännöllisesti, yleensä vuosittain. Hyvällä varhaisella hoidolla (verensokeri, verenpaine, veren rasva-arvot ja tupakoimattomuus) pystytään tehokkaasti estämään munuaismuutoksia.

Diabeettinen silmäsairaus (retinopatia)

Retinopatialla tarkoitetaan silmänpohjan verkkokalvon näkyviä muutoksia, kuten verkkokalvon sisäisiä verenvuotoja tai verkkokalvon turvotusta. Merkittävin vaaratekijä silmänpohjamuutoksille on pitkään koholla ollut veren sokeripitoisuus.

Silmänpohjien kuntoa tulee seurata säännöllisesti silmänpohjien valokuvauksella, jotta mahdolliset muutokset voidaan todeta ja hoitaa ajoissa.

Verkkokalvomuutoksia voidaan ehkäistä hoitamalla verensokeria, kohonnutta verenpainetta, korkeita veren rasva-arvoja sekä lopettamalla tupakointi.

Diabeettinen hermosairaus (neuropatia)

Diabeteksen seurauksena syntyviä hermomuutoksia kutsutaan neuropatiaksi. Korkea veren sokeripitoisuus on diabeettisen neuropatian tärkein vaaratekijä. Muutokset ääreishermostossa voivat aiheuttaa tunnottomuutta, tuntomuutoksia, liikehäiriöitä tai kipua etenkin alaraajoissa. Vastaavasti muutokset tahdosta riippumattomassa hermostossa voivat aiheuttaa esimerkiksi huimausta, hikoilupuuskia, erektiohäiriöitä, muutoksia sydämen sykkeessä ja suoliston toiminnassa.

Jalkojen ongelmat ja hoito

Jalkojen hoito on yksi keskeisiä itsehoitoon kuuluvia asioita. Jalkojen riskiarvio pitäisi tehdä vastaanotolla vähintään kerran vuodessa.

Jalkojen itsehoidon perusteet:

  • Tarkasta jalkojen kunto päivittäin.
  • Kuivaa varvasvälit pesun jälkeen.
  • Rasvaa jalat neutraalilla perusvoiteella pesun jälkeen.
  • Leikkaa kynnet varpaan pään muotoiseksi. Älä leikkaa kynsiä liian lyhyiksi.
  • Käytä kenkiä, jotka ovat sopivan väljät ja kärjistä hieman jalkateriäsi pidemmät. Kengät eivät saa puristaa tai painaa mistään kohtaa.
  • Käytä puristamattomia sukkia.
  • Jos sinulla on jaloissa tulehduksen merkkejä (punotus, kuumotus, turvotus), ota viipymättä yhteyttä hoitopaikkaasi.